Mitä kirjoittaa kasvattajalle sekä tytöt vs. pojat
Mitä kirjoittaa kasvattajalle, kun haaveilet kissanpennusta sekä tytöt vs. pojat, yms.
Ajattelin hieman jutella teille aiheesta, että miten lähestyä kasvattajaa ja tyttö vs. poika coonit. Tässä taas, kun pentuja on pitkästä aikaa ja parikin pentuetta niin huomaan taas toistuvasti törmääväni kysymyksiin "Onko kaikki pennut jo varattuna?" Ja monesti sinne ei muuta ole kirjoitettu. Moni pennunkyselijä lähestyy hienosti esittelyllä, jota arvosta kovasti. Mutta pelkät "Onko pennut jo varattu? ja Paljonko maksaa?" kysymykset eivät kovin lämmitä mieltä, kun niin kovin haluan pennuille parhaat kodit etsiä. Olen kovin iloinen, jos coonia haaveileva perhe esittelisi itsensä ja millaisen kodin voisi pennulle tarjota. Voisi vastata vaikka vain muutamiin kysymyksiin: Missä ja miten asuu? Montako ihmistä perheessä asuu? Onko kokemuksia kissoista ja onko muita lemmikkieläimiä? Huomiona vielä, että sitä samaista esittely tekstiä voi käyttää myös muillekkin kasvattajille, joten ei se hukkaan mene, vaikka siihen hiukan panostaa. Ja silloin saa paremmin vastauksen myös, että onko niitä pentuja vapaana ja paljonko ne maksavat.
Toisena asiana on ainainen toive poikapennuista. Tytötkö eivät meinaa kelvata? Tiedän sen, että jos cooniin on ihastuttu niin samalla ollaan ihastuttu siihen kokoon. Onhan Maine Coon uros raamikas ja normaalia maatiaiskissaa isompi. Mutta tiesitkö, että niin ovat tyttö coonitkin. Coonien ruumiinrakenne on ihan eri kuin esim. sillä maatiaiskissalla. Keskiarvoltaan tytöt painavat 4–6 kg ja pojat 6–8 kg. Mutta paino ei kerro coonin koosta käytännössä kovinkaan paljoa. Ja sanoisin, että aika moni 10 kg tai yli painava cooni on vain lihava ei pelkästään iso. Tytöissä ja pojissa on myös toki luonne erojakin. Tässä vuosien saatossa olen huomannut, että pojilla on ne pari aivosolua, jotka törmäilevät pään sisällä joskus yhteen ja tytöt ovat niitä älykköjä. 🤭😅 Niin ja jos värejä ajatellaan niin kyllähän kilpikonnanvärinen tyttö cooni on hieno! Poikia kun ei kilpikonnaväreissä esiinny käytännössä ollenkaan.
Tässä vielä Malin Sundqvistin tekemä todella laaja tutkimus coonien painoista. Hän on julkaissut tämän Facebookissa 19.5.2026:
Itse en kasvata sen takia, että tulee isoja cooneja. Kasvatusperiaatteissa ykkösenä on aina, terveys ja luonne. No mitäs cooni tarvitsee enemmän tai isompaa kuin perus maatiaiskissa? Pitää olla iso hiekkalaatikko, iso kuljetusboksi, tukevat kiipeilytelineet, paljon hyvää ruokaa jne. Ja moni cooni on aikuisena aika kömpelö, koska ne ovat isoja. Meidän pikku burmaneiti Kerttu päihittää coonit mennen tullen atleettisuudellaan. Mutta cooni on kuitenkin paljon paljon muutakin mahtavaa. Sosiaalisia, koiramaisia ja kaikessa mukana. Cooni tottuu uusiin asioihin helposti ja ovat helposti kaverina muillekkin lemmikeille. Itse katson kasvattajana aika tarkkaankin, että millainen pennun luonne on ja miten se sopeutuisi uuteen kotiin. Silloin sukupuolella ja värillä ei ole väliä. Toki toiveita saa ja pitääkin olla, mutta aika monesti pentu valitsee lopulta perheensä, kun sitä tullaan katsomaan.
Sanna